Kalkkikivi

Sedimenttinen ja kristallisoitunut kalkkikivi

Kalkkikivi on organista alkuperää oleva karbonaattikivilaji, joka on muodostunut merieläinten kuorijäänteistä. Kuorijäänteet ovat kerääntyneet merenpohjaan ja miljoonien vuosien aikana sementoituneet tiiviiksi ja kovaksi kivilajiksi. Kalkkikivi koostuu kalsiumkarbonaatista, jonka kemiallinen kaava on CaCO₃.

Kalkkikiveä esiintyy sekä sedimentaarisena että kristallisoituneena muotona. Sedimentaarinen kalkkikivi syntyy, kun orgaaninen materiaali, kuten kuoret, korallit ja muut merieliöt, kerääntyvät yhteen. Sedimentaarinen kalkkikivi sisältää usein selkeitä fossiilisia fragmentteja, jotka kuvastavat sen muodostumisajankohtana vallinneita ympäristöolosuhteita.

Kristallisoituneen kalkkikiven muodostumisprosessi tapahtuu syvällä maankuoressa, noin 10–20 kilometrin syvyydessä, jossa jopa 600 asteen lämpötilat aiheuttavat kivessä karkeampia kidekasvustoja. Tämä kalkkikivityyppi on kovempi ja tiiviimpi, ja sen muodostuessa alkuperäiset merieläinten fragmentit häviävät.

Tuotanto ja käyttö

Kalkkikivi louhitaan, murskataan ja jauhetaan sopiviin fraktioihin tuotantolaitoksissamme eri puolilla Skandinaviaa ja Baltiaa. Suuri osa louhitusta kalkkikivestä jatkojalostetaan poltetuiksi tai sammutetuiksi tuotteiksi.

Kalkkikiveä käytetään maa- ja puutarhataloudessa sekä järvien ja kosteikkojen kalkituksessa. Perusmuodossaan tai jalostettuna kalkkikiveä hyödynnetään myös paperin, maalin, asfaltin, tiilien, betonin ja metallien valmistuksessa.